yt, ja repinyt päivän aikana täyden jätesäkin palasiksi. Ja se piti viedä juuri tänään roskikseen, ettei näin tapahtuisi.. Olihan se jemmassa keittiön oven takana, mutta neiti oli ovelasti saanut raotettua ovea niin, että sai sitten pussin revittyä.. Ärh. No, näitä sattuu, eihän se maailmanloppu ole. Tulee mieleen Nalan pentuajat, kun se oli varmaan päivittäin jotain tuhonnut - milloin oli roskat revitty, milloin tiskirätti pilkottu, milloin johonkin lojumaan jääneitä vaatteita maisteltu tai lattialistoja/ovenkarmeja nakerrettu. Söihän tuo pentuna meidän parvekkeen ovestakin ihan hyvän kokoisen palan.. Jolloin saikin kutsumanimekseen TERMIITIN. Silloin meinasin kyllä toivosta luopua: "tuleeko tuosta koskaan kunnon koiraa?" Kunnon koirahan se on, mun rakas, mittaamattoman arvokas. Ei käytökseltään mitään eliittiä, mutta mulle maailman tärkein kuitenkin, mun ihana termiitti.. :)Pyörähdin myös tänään (tässä vaiheessa blogin julkaisua lue EILEN) Megaeläimessä, joka oli muuttanut isompiin tiloihin, ja olihan muuten upeat tilat! Varmaan 10 kertaa suurempi kuin edellinen (no ehkei ihan, mutta mielettömän iso kuitenkin), ja tuotevalikoimaa löytyi jos jonkinlaista - varmasti kaikille jotakin. Ja se ihanuus: pakastealtaat täynn
ä ihanuuksia Nalalle! Päätinkin, että heti kun rahaa ropsahtaa tilille, säntää tämä tyttö ostamaan pakastimen täyteen ruokaa (ja kenties joitakin luita) Nalaa varten. Ainakin jauhettua lohta, voima mixiä ja kasvissosetta. Nyt, kun rahaa ei oikein ollut, lähti mukaan vain 10kpl siankorvia (5€, avajaistarjous!!). Kyllä on neiti niihinkin tyytyväinen. Olikin vanhat jo lopussa (ainakin melkein, eihän noita koskaan liikaa ole). Sormet syyhyää jo takaisin, äää.. Ostosreissun jälkeen käveleksin ympäriinsä, ja löysin aivan ihanan puiston - ja ihan täältä läheltä! Oli metsää, polkuja, hiekkateitä, kallioita.. Ja vielä koirapuistokin! Voi jehna, näillä main olen koko ikäni asunut, enkä tuota paratiisia ole ennen nähnyt :D Pitää tähän postaukseen laittaa liuta kuvia, mitä kännykällä napsin, vaikka ei kuvista sitä oikeaa näkymää saakaan selvennettyä teille muille.. Sinne pitää kyllä mennä jokin kaunis päivä kävelylle. Roskiksiakin siellä oli mukavasti (niitä kun ei stadissa kauheasti näy enää), varmaan 10-20m välein! Ei sitten kakkipusseja tarvitse kilometritolkulla kädessä pyöritellä, hah. Kenties suuntaamme sinne jo huomenna, jos on hyvä ilma.. Nala oli ihana, kun tulin kotiin. Ei ole varmaan koskaan niin riemuissaan tullut vastaan, ja kyllä sitä asiaa sitten suustakin pääsi. Kamala möliseminen ja pyöriminen, juttelumurinaa unohtamatta, ja lopulta neiti nousi minua vaste
n ja halasi. Aaw, yleensä se vaan tönii, mutta nyt se jäi siihen seisomaan tassut mun lantion molemmin puolin. Mun hassu. Voihan olla, että se haistoi mun kassissa olevat siankorvat, ja herkistyi sen takia xD Samapa tuo mulle.Mua nyt vähän jäi korpeemaan, kun tossa iltalenkillä jolkotellessa näin kauempana täysin Nalan näköisen ja oloisen (=käytöksisen) koiran, enkä jaksanut juosta heitä kiinni udellakseni koirasta lisää. Jäin vaan pohtimaan, voisiko olla mahdollista, että joku Nalan sisaruksista olisi muuttanut näille kulmille? Se olisi niin huippua! Toivotaan, että törmätään vielä, että saan mun uteliaisuudelta mielenrauhan.. Kovasti se koira katseli meitä, ja Nalakin heitä. Jokin yhteys? Hope we'll see that!
Näihin karvaisiin (ja uteliaisiin) tunnelmiin päätämme tällä kertaa.
-Suvi-
PS. Hyvää kesäkuuta kaikille! Nyt se kesä sitten "virallisesti" alkoi, vaikkakin mulla se alkaa vasta heinäkuun puolella. :)




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti