torstai 21. heinäkuuta 2011

Liikaa unipölyä?unihiekkaa

Nala on ruvennut nukkumaan hirveän sikeästi nykyään.. Jos sen nimeä toistaa, se ei reagoi, ei edes avaa silmiään (ei se kuitenkaan kuuro ole, koska kuulee kyllä muuten), ja jos sitä tönäisee, niin se pelästyy ja säpsähtää. Yks ilta se melkein näykkäs mun miestäkin, kun mies meni siirtämään Nalaa mahtuakseen itse nukkumaan. Omituista..

Nukkumatti vois rajottaa sen unihiekan heittämistä Nalan päälle, liika on liikaa.

-Suvi-

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Unohtava Uuno?

Ohhoh, kylläpä onkin vierähänyt aikaa sitten viime postauksen! Järkyttävää.. Vaikka on mun kyllä pitänyt kirjoitella, Nalan olutmaistiaisista ym, mutta jotenkin en ole mukamas ehtinyt tai saanut aikaiseksi.. P*puhetta. Olen ilmeisesti ollut vain laiska. Koetan parantaa tapani.
Nyt vain sellaiset pikaiset kuulumiset. Nalan juoksut tekevät loppua, vihdoinkin. Tänään käytiin moikkaamassa mun vanhempia Nalan kanssa, ja kylläpä ne ilahtuikin. Nala sai siellä syödäkseen (sillä on omat ruuat myös siellä) ja vähä herkkujakin mun faijalta, kun se ei osaa olla antamatta sille kymmenystå kaikesta, mitä itse syö..
Kyllä mun vanhemmat hämmästyi, kun sieltä lähtiessä näytettin Nalan kanssa "hae panta" -temppu! Eivät meinanneet uskoa, että mun tyty sen osaa, mutta hienosti toi hihnan suoraan mun käteen, ja vieläpä niin että kahva oli mun kädessä :D Mun ihana rakas, fiksu tyttö.
Muttamutta, yritän tässä kirjoittaa oluesta sun muusta niin pian kuin ennätän!

-Suvi-

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Juoksee pötkötellen?

Nalalla alkoi juoksut! Johan niistä edellisistä on aikaa vierähtänytkin.. Ihmekös, kun tyttö olikin niin levoton pari viimeistä päivää.. Nyt tuntuu olevan neidin energiatasokin laskusuunnassa, hän kun vain pötköttää milloin missäkin. Pitää joku päivä kaivaa kännykän johto esiin, niin saa vähän kuvia laitettua tänne.. Mutta tosiaan, Nala vaan nukkuu. En ole tottunut tällaiseen :)

Päätin vain ilmoittaa asian, eipä tässä siis muuta.. Loppuun vielä hehkutus mun uusista kynsistä, jotka vihdoin eilen sain aikaiseksi. Innostuin vähän hileiden osalta (hups)..

Hyvää kesän jatkoa kaikille! :)


- Suvi -

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Samaa sukua, eri maata + iloliemen ravitsema poppoo


Jestas, kuinka kuuma päivä eilen oli! Itse olin aamun töissä ja sieltä menin ostoksille kaverin kanssa kolmeksi tunniksi. Vähän inhotti ajatus, että Nala on kotona yksikseen, kun on niin kuuma. Ulkona varmaan +29 ja kotona tuplaten. Ilo olikin suuri, kun saavuin kotiin ja avasin parvekkeen oven ja makkarin ikkunan saaden aikaan pienen läpivedon. Sen jälkeen pikainen koirankusetus (päivisin ei pitkään tuolla viihdytä, lämpöhalvauksen riski on niin suuri) ja sitten hetkeksi pötköilemään. Nukahdinkin pariksi tunniksi, välillä heräten tekstiviesteihin. Kai mä niihin vastasin, mutta nukahdin sitten aina uudestaan.

Klo 22 aikaan mentiin vähän pidempi lenkki, kun oli jo viileämpää, ja Nalassakin oli enemmän virtaa. Ainoa lenkkiä häiritsevä tekijä olin minä, kun olin aivan umpiväsynyt ja jossain ihme pöhnässä. Huh. Oltiin ulkona puolisen tuntia, ja mentiin takaisin sisään. Nala asettui pötkölleen tuulettimen eteen, vei mun paikan.

23.30 mun broidi soitti ja pyysi tulemaan läheiselle urheilukentälle Nalan kanssa moikkaamaan kaveripoppoota, sekä tietysti häntä itseään ja mun toista broidia. Jee, kiva että mut joskus kutsuttiin johonkin, vaikkakin vaan käväsemään. Eli ei kun uudestaan lenkille. Ja sitähän vastaan Nala ei ollut. Kylläpä siellä olikin porukkaa, ja Nappa oli vähän hämillään, kun iloisia (hieman humaltuneita) ja moikkaavia käsiä tuli joka puolelta! Pahin asia oli kuitenkin, että pojat pelasivat palloa, ja viereisellä koriskentällä pelattiin myös, eikä Nala saanut koskea näihin palloihin. Kovin olisi tytyn tehnyt mieli riehua ja rikkoa nuo kapistukset. Hetki siinä sitten itkettiin ihmisten höpötellessä keskenään, mun kanssa ja Nalalle.
Kauaa ei kentällä seisty, kun porukka päätti että nyt lähdetään läheiseen baariin. Koska olin ulos asti raahautunut (ja koska broidi pyysi), lähdin saatille. Mikäs siinä kävellessä, saa Nalakin nauttia viileämmästä yöilmasta. Baarin edestä lähdin vielä automaatille seuraksi. Olin yllättynyt miten hyvin Nala käyttäytyi vetämisestä ja pienistä itkuista huolimatta. Jotenkin omituisen "rauhallisesti". Broidi järkyttyi, kun kuuli että Nala on jo yli 3-vuotias, että miten aika voi mennä niin nopeasti.. :) Näinhän se on, sitä minä itsekin ihmettelen harva se päivä.

Hetki siinä vielä rupateltiin, ja sitten poppoo sujahti baariin ja mä lähdin tallustelemaan Nappulan kanssa takas kotia päin. Urheilukentän lähellä törmäsin vielä matkasta tippuneisiin hyypiöihin, jotka olivat jääneet tyhjentämään viinaksiaan kentälle silloin, kun muut lähtivät baariin päin. Ja kylläpä Nala saikin niiltä kehuja! Kolme miestä kehui, minkä kerkesi. Aaw. Mulla on kaunis koira :) Siihen pysähdyttiin sitten hetkeksi höpöttelemään lähinnä Nalasta, ja tyty sai paljon rapsutuksia (sekä ihailua) koko sen ajan, ja istuikin nätisti paikoillaan. Ihan jees, ottaen huomioon että nämä miekkoset olivat nauttineet aika lailla ilolientä.

00.53 oltiin takaisin kotipihalla, ja ajattelin hetkeksi mennä mattotelineelle istumaan, Nala kun jostain syystä aina kinuaa siihen nurmikolle. Hetken päästä huomasin kauempana jonkin otuksen.. Se oli kettu! Enpä muista koska oisin viimeksi ketun nähnyt niin läheltä.. Se pysähtyi kauemmaksi ja rupesi tuijottamaan meitä uteliaana. Seistä nökötti ja tapitti. Ja Nala istua nökötti ja tapitti takaisin. Hitsi, kun ei ollut kameraa mukana.. Kettu rupesi pikku hiljaa lähestymään meitä. Käveli rauhallisesti suoraan meitä kohti. Lopulta se oli n. 8m päässä meistä, ja istahti hetkeksi. Nala pysyi paikallaan ja molemminpuolinen tuijotus jatkui. Kettu taisi kyllästyä, ja päätti jatkaa matkaansa, jolloin Nala päättikin, että tuo otus täytyy saada kiinni, ja riuhtaisi todella kovaa. Onneksi osasin arvata, että näin käy, ja pidin jo valmiiksi hihnasta tukevasti kiinni. Kettu sai slaagin ja pinkaisi pusikkoon kuin salama, eikä tullut sieltä enää pois.. Totesinkin Nalalle, että "Anna toisen olla, se on samaa sukua, eri maata". Hetken tyty tuijotti sitä pusikkoa, mutta jätti asian sikseen, tuli mun luo ja sitten mentiinkin kotiin nukkumaan.

Että sellainen kevyt 1,5h iltakävely. Oli ihanaa! Ja oli tosi ihana nähdä veljet.

-Suvi-