KUVA-ARVOITUS

Miltä koirani näyttää, jos sillä on jonkinlainen herkku, ja MINÄ lähestyn sitä?
Vastaus alempana.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
!VASTAUS!
Tältä:

"Voi ei, nyt se tulee mua kohti.."

"Se aikoo viedä mun herkun!"

"Täytyy katsastaa mahdolliset pakoreitit.."

-Suvi-

KIIMAINEN KARVAPYLLY

Viime yönä Nala oli ihan mahdoton! Se alkoi kyllä jo illalla.. Nala makasi sohvan vieressä, mörisi ja välillä jopa "ulvoi". Ajattelin sen haluavan ulos, ja käytin sen lenkillä. Hetken se olikin sen jälkeen rauhallinen, mutta siinä noin klo 1.30, kun menin nukkumaan, Nala vaelteli ympäri kämppää omituisena. Lopulta se tuli viereeni sänkyyn, ja vähän väliä ulvoi ja inisi. Mietin hetken, mikä sillä voi olla, kun oli käynyt lenkillä, oli syönyt, oltiin riehuttu ym. Viimein tajusin, että tosiaan, sillähän on ne juoksut ja kiima :D
Viime kerrallahan (taisi olla loppukesästä?) Nala istui yöllä meidän parvekkeella ja ulvoi minkä keuhkoistaan irti sai. Silloin oli siis lämpimät ilmat ja pidimme parvekkeen ovea auki, ja kuuntelin pitkin iltaa Nalan konserttia, joskus heräsin jopa keskellä yötä siihen. Naapurit varmasti arvostivat :)


Näin siis täällä, saas nähdä kuinka kauan noita kiimahuutoja saa nyt kuunnella..
Nalalla on paljon asiaa, ja minun tehtäväni on kuunnella kaikki huolet.

-Suvi-

PS. Asiasta viidenteen.. Oon mietiskellyt, että onko koirilla mahdollisesti jotain "kipuja" juoksujen aikana..? Ei sillä, että kamalasti päätäni tällä vaivaisin, mutta oon vaan mietiskellyt (jo aikaisemminkin) :D

VÄLIAIKATIETOA

Niin se aika taas vierähtää, enkä mä edes huomaa. Tää viikko on mennyt ihan ohi, ja oon nukkunut kaiken mahdollisen vapaa-ajan töiden ohella. Enkä edes aina tarkoituksella, välillä olen vaan "sammunut" sohvalle esim. jonkun leffan ääreen kuin saunalyhty: hiljaa, hitaasti ja kenenkään huomaamatta. Se minusta, sillä tämähän on Nalan blogi. Nalalla alkoi juoksut (tässä viikon sisällä, jos nyt yhtään olen ajantasalla)! Olinkin jo odotellut niitä, kun oli pieni tovi viimoisista kulunut, ja akka käyttäytyi erittäin levottomasti varmaan joyli viikon verran. Ja nythän tuo on ihan mahdoton! Nostelee minullekin karvoja, jos vähänkään komennan, hah. Pieni äkäpylly.

Muuten(kin) Nala voi mainiosti, mitä nyt hieman laihtunut (ei kuitenkaan liikaa). Karvanlähtöä näyttää puskevan kohta, sillä tylleröisen kylkiin ja persuksiin on alkanut ilmestyä karvatupsuja, jotka kohta iloisesti lentelevät ympäri meidän kämppää, tattuen vaatteisiin tai sohvaan. Tarttukoot, minua ei koirankarvat haittaa. Ja onhan imuri keksitty (sohvastakin onneksi lähtee koirankarvat melkein yhdellä vedolla irti!).

Nala on viime aikoina touhuillut paljon kongin kansa, kun olen sinne eri muotoisia ja -kokoisia naksuja änkenyt, ja huomasinkin kyseisten naksujen (tai siis niiden isompien, joita on hankalampi saada pois kongista) olevan loppumaisillaan. Piti siis rynnätä kauppaan hakemaan lisää. Muutahan minun ei ollut tarkoitus ostaa, mutta tarttuipa mukaan myös koiran salamia, hammasharjoja (denta stix), pari jumbonea, kaulapantaan kiinnitettävä vilkkuvalo (ettei vaan keneltäkään jää huomaamatta mun kaunotar) sekä heijastintalutin! Hah, minäkö muka teen heräteostoksia? No hihna oli kyllä tarpeellinen, sillä tarvitsin pantaan sopivan hihnan, ja onnistuin jotenkin kadottamaan meidän kodin syövereihin meidän ainoan nahkahihnan. Toivottavasti se vielä löytyy. Ostoksista kuitenkin myöhemmin kuvaa, kun olisi tarkoitus muutenkin vähän enemmän perehtyä Nalan tavaroihin (kunhan se nahkahihna löytyy!) ;)

Nyt jatkan Nalan tuijottelua, kun se tuskastelee tuon kirotun kongin kanssa, ja koittaa minulta pyytää välillä apua, josko hänen korkeutensa puolesta kaivaisin namit pois sieltä. Tuossa tuo hölmö puhisee ja murisee mahtavalle kumilelulleen.

-Suvi-

PS. Pahoittelen kuvatonta postausta, mutta en jaksanut nyt kaivella kuva-arkistoja, kun kone jumittaa.

KUMIPALLONA LUOKSES POMPIN.

Mitä tapahtuu, kun heittää koiralle vuotavan jumppapallon, ja antaa luvan tuhota sen? Tässä tulos.


Tein vime lauantaina suursiivousta (tai jotain sinne päin), ja päätin vihdoin heittää hiljalleen tyhjenevän jumppapallon roskiin (ostoslistalla on jo uusi).. Koska tiedän, miten paljon Nala rakastaa palloja, en voinut vastustaa kiusausta heittää tätä jättipalloa Nalalle. Vasta hetkeä myöhemmin tajusin, että olisin voinut koko "sessiosta" ottaa kuvia! Damn. No, mutta jokusen kuvan kuitenkin sain, kun Nala oli jo suurimmaksi osaksi tyhjentänyt pallon. Mussukan riemua oli niin ihana katsoa, istuin lattialla ja hymyilin tyhmänä.

Tässä siis taas hieman lisää kuvia, sillä niitähän ei muuten tässä blogissa näy ;)




-Suvi-

PS. Nalan "siivousavun" jälkeen olikin tytyn illallisen aika: Raikasta ja kylmää vettä sekä napua ja reilut 200g lihaista rasvaa. Ja Nala nautti!

LIHALÄSKIPÖTKÖ

Otsikoiden kermaa, hahhah.

Kaivelinpas tossa eilen pakastinta, josko Nalalle löytyisi ruuan sekaan jotain "piristystä" (ei dopingia, jotain lihaa tms vain!), ja löytyihän sieltä, pötkö (vissiin 500g) lihaista naudan rasvaa. Jesh läskiä tytölle. Tätäpä ei Nala ole ennen saanutkaan, vaikkakin ostin sitä jo toisenkin pötkön. No, rakkaalle lapselle pitää olla paljon herkkuja sun muuta.

Tänään sitten laitoin 1/3 pötköstä Nalalle sekoitettuna 4 desilitraan napua. Vähän kuumaa vettä, niin sai rasvasta hyvän "kastikkeen", että tarttuu maku varmasti kaikkialle. Vähän epäilytti, mitä Nalan vatsa kyseisestä muonasta tykkää, mutta ei se ole ainkaan vielä näyttänyt minkään sortin sekaisuutta. Ruoka maistui Nalalle TODELLA hyvin, kuppi oli tyhjä varmaan minuutissa.
Olen tyytyväinen, nykyään Nala syö tosi hyvin, sillä ei hetkeen ole ollut niitä perinteisiä "paastokausia". Pitää varmaan koputtaa puuta nyt tästä hyvästä.
Ainoa miinus tuossa lihaisessa rasvassa oli, että se oli kamalan tönkköä! Ensin luulin sen olevan vielä kohmeessa (jääkaappi on tehokas), mutta ei. Se on vaan tönkköä. Tiukkaa tavaraa!
Nyt on sekin sitten testattu, ja voin vastaisuudessakin piristää tytyn ruokavaliota kyseisellä möhnällä.

Ostin Nalalle myös Faunattaresta aktivointiluun! Siitä lisää, kunhan annan sen tytylle tässä joku päivä.

Sen verran oli nyt kuvia noissa parissa edellisessä postauksessa, että tämä saa jäädä ilman ;)

-Suvi-

TALVIPÄIVÄN RIEMUJA osa 2

Lisää talven kuvasaldoa, mitä niitä kaikkia kuvia vaan itsellä pitämään (ja pitäähän sitä muistoihin saada kunnon talvesta kuvia, jos vaikka seuraavat talvet tulevat olemaan leutoja ja vetisiä, kuten on luvattu!). Nämä on 3 viikon takaa kaikki, samalta päivältä.

"Nyt mennään, eikä meinata!"

Sammakko?

Välillä pysähdytään tuumailemaan (joskin Nala aloittaa hirveän metelin heti, kun matka seisahtuu edes pariksi sekunniksi).

Vainukoira Nala.

"Olen kukkulan kuningatar!"

Koirani on sittenkin mangusti :)

-Suvi-

TALVIPÄIVÄN RIEMUJA osa 1

Koska Nala rakastaa talvea, ja koska mulla on siitä melko runsaasti kuvia (ja koska kuvia ei ole ikinä liikaa):










-Suvi-

"POSTAAN SITTEN HUOMENNA.."

Oho, hups, johan on taas aikaa vierähtänyt viime postauksesta! Nöyrimmät anteeksipyyntöni siitä. Eipä tässä kai mitään erikoista ole tapahtunut. Tavattiin tuossa kerran taas ne kolme upeaa valkeaa huskya (kaksi urosta ja narttu), ja Nala olisi kovasti halunnut leikkiä niiden kahden uroksen kanssa, mutta toiset vaan olla möllöttivät ja tuijottivat Nalaa kuin ylivilkasta kakaraa (onhan ne vissiin hitusen vanhempia kuin Nala). Nala sekä kolmas näistä upeuksista tiirailivat uteliaina toisiaan, joten päätettiin antaa neitien tehdä lähempää tuttavuutta - ja tappelun tynkäähän siitä meinasi tulla :D Toinen huskyneiti on saman ikäinen kuin Nala, joten voipi olla, että on jonkin sortin valtataistelua havaittavissa. Tosin onhan tuo toinen narttu myös hieman mustasukkainen ja omistushaluinen omistajiaan kohtaankin (omistaja itse näin sanoi). No, matsilta vältyttiin kaikkien nopean reaktiokyvyn ansiosta, ja äkäiset nartut erotettiin. Hetken vielä juttelin miesomistajan kanssa samalla, kun Nala mölisi ja loikki saadakseen poijjaat leikkimään - tuloksetta. Miesomistaja kehui Nalaa minkä kerkesi, on kuulemma todella upean näköinen, mielettömät silmät, mahtavan näköinen turkki (kiiltää), ja muutenkin todella hyvässä kunnossa koko koiruus. Ukko kyselikin vielä, että miten treenaan Nalaa. No enhän minä sen kanssa mitään erityistä tee, talvisin se loikkii kinoksissa ja siinä se, kesällä joskus öisin käyn juoksuttamassa koirapuistossa. Mutta hienoa, että koirani näyttää hyvältä ;) "Miten sä oot saanut pidettyä sen noin hoikassa kunnossa?" Läpipaska (=kiivas aineenvaihdunta, ei siis muuten paska) koira ei paljoa vaadi. Leikit jäi Nalalta valitettavasti tuolloin leikkimättä, mutta olihan mukava nähdä kaverikoiria (niitä kun ei hirveästi ole) pitkästä aikaa.


Viime lauantaina (4.2.2012) lähdin käyttämään Nalaa pikalenkillä, nopealla pissatusreissulla vaan, kun olin lähdössä pitkästä aikaa juhlahumun syövereihin. No eikös me kohdattu sakemanniuros, 2-vuotias rääpäle, jonka toinen korva hieman lerpatti omia teitään. Ensin ajattelin, että ei se menoa hidasta, kun Nala on öykkäri ja tuppaa haastamaan riitaa, mutta yllätyksekseni tämä uros rupesikin leikkimään Nalan kanssa. Vihdoinkin Nala sai leikkiä! Vaikkakin Nalalla oli niskakarvat pystyssä ja se oli hieman varautuneen oloinen, niin saipa neiti silti tuhota loppumatonta energiaansa. Tätä tapahtuu ihan liian harvoin. Koirat juoksivat toistensa perässä, mölisivät, pomppivat ja sotkivat hihnojaan. Sakemannin omistaja totesikin, että "kohta me ollaan ihan solmussa", ja eikös sen koira sitten kiertynyt meidän molempien ympäri niin, että pamahdettiin toisiamme päin kuin 101 dalmatialaista -piirretyn Pongon ja Perdien omistajat!! Oli siinä tilannetta kerrakseen, mutta onneksi nauru pidentää ikää, ja tilanteesta selvittiin nopeasti pois naurujen kera.
Tämän jälkeen Nala riuhtaisi yhtäkkiä, ja eiköhän se hihna lentänyt kädestäni. Sakemannin omistaja siinä juoksenteli Nalan perässä ja hoki, että kyllä se nyt yhden koiran saa kiinni, mutta eipä se niin helppoa sitten ollutkaan. Mahtoi sivusta katsojat ihmetellä, kun molemmat loikittiin ja hyökkäiltiin remmin perässä, hah! Lopulta tämä toinen ihmisolento sai kuin saikin Nalan hihnan kiinni, ja matka saattoi jatkua. Kiitos vielä hänelle. Onneksi Nala keskittyi leikkimään sakemannin kanssa, eikä lähtenyt vetämään maastorallia ympäri kaupunkia. Aikaa oli kulunut jo ihan kiitettävästi (koirat leikkivät reilut 15min, koko tilanne kesti lähemmäs 30min), joten minun oli jatkettava nopeasti matkaa.. Mutta kyllä oli hauskaa! Juhlatkin menivät hyvin, ja minulla oli pitkästä aikaa todella mukavaa.


Eilen annoin Nalalle pitkästä aikaa jännepalan. Neiti perhana meni ja hotki koko köntin (ennen ruokaa erehdyin sen antamaan), ja noin 10 minuutin päästä, kun pötköteltiin sängyssä, rupesi tyty "pulputtelemaan" ja nieleskelemään. Äkkiä alas sängystä, ja kovaa vauhtia vessaa kohti. Eteiseen ehdittiin, kun oksennus tuli. No, ei se mitään, eihän toinen sille mitään voi. Sama jatkui, ja seuraavaksi ehdittiin jo vessaan saakka (Nala oksentaa aina kaksi kertaa). Ja voi että, miten surkealta Nala näytti siellä vessassa! Luuli saavansa suihkun, ja oli nurkassa kuono kiinni lattiassa. Oksennukset pois lattialta, ja Nalalle haleja, reilu diili. Ai niin, ja eilen Nala oli päättänyt tyhjentää vessan roskiksen eteisen lattialle meidän poissaollessamme.

Tällaista siis tänne tällä kertaa. Perusmeininki. Nala rakastaa talvea ja loikkii kuin antilooppi lumikinoksissa. Nalan takia toivoisinkin, että lumet pysyisi vielä jokusen viikon maassa. Muutoin olisin itse valmis kevääseen.

-Suvi-