NALA THE KAUPANKÄVIJÄ

"Olet lumottu.. Lennä suuhuni siitä lautaselta.."

Tein lauantaina itse hampurilaisia (kamala vaiva, mutta oli kyllä sen arvoista), ja sekös Nalaa kiinnosti. Tietenkin, kun keittiöstä tulvi herkullisia tuoksuja, ja siinähän tuo jaloissa tuppasi pyörimään. Jossain vaiheessa neiti oli jo vähän turhan "iholla", joten se piti käskeä pois keittiöstä, jolloin se jäi istumaan tasan keittiön ja olohuoneen rajalle, ei senttiäkään yli rajan, eikä senttiäkään liian kaukana :D Lopulta Nala sai pienen "maistiaisen" jauhelihasta, kun se reppana niin surkean näköisenä istui kuola valuen ja tuijotti mua suurilla, kosteilla, sinisillä silmillään (hyi minua, olenpas huono omistaja, kun noin hellyin!). Ja jauhelihahan maistuu aina. Saatuani hampurilaiset valmiiksi ja lautaselle, Nala näytti olevan täysin sitä mieltä, että tuo annos kuuluu hänelle. Kävelin olohuonetta kohti, ja Nala suorastaan liiteli onnellisen näköisenä mun vieressä huuliaan lipoen. Voi reppanaa, kun huomasi etten mennytkään sen ruokintapisteelle, vaan asetuin pöydän ääreen herkkujeni kanssa, julma ihminen.

Hetken himoitsevasti mun hampurilaisia tuijoteltuaan Nalan pään päälle ikään kuin syttyi lamppu. "Nyt mä keksin!!", ja saman tien se syöksyi keittiöön. Hetken päästä se olikin mun vieressä kuivattu naudan korva suussaan ja katsoi mua hyvin vetoavasti suoraan silmiin. Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, se oli jotain niin suloista. Jatkoin syömistä Nalan tuijottaessa, kunnes se yhtäkkiä heitti korvan minulle, mölähti ja istui ryhdikkäästi. Katse vaihtui minun ja korvan sekä minun ja hampurilaisen välillä. Se halusi tehdä vaihtokaupan! xD Onko koirani oikeasti noin fiksu, vai kuvittelenko vaan?

Vaihtokauppaa ei syntynyt, mutta yritys oli kyllä palkitsemisen arvoinen (ei, en antanut sille hampurilaista).

"Tästä se ei voi kieltäytyä.."

"Mä huijaan siltä paremman herkun tilalle.. Luulis tän kelpavan!"

"No, joko vaihdetaan?"

-Suvi-

TOIVOTTAVASTI EI ENÄÄ IKINÄ

Tein tänään asian, mitä vihaan yli kaiken: jätin koiran odottamaan kaupan ulkopuolelle, kun kävin ostamassa pari juttua. Tein sen vielä toistamiseen R-kioskin ulkopuolella, kun hain tilaamani talvitakin postista. AIGH! Ei sillä, ettenkö luottaisi siihen, että Nala pysyy siinä, mutta mun yksi suurimmista peloista on, että joku vie sen. Ennen, joskus lapsuudessa, ei tarvinnut pelätä koiran kaappaamista, mutta nykyään maailma on niin perseestä, että kytkettyjä koiriakin viedään. Ja varmasti tuokin olisi "hyvä kohde", kun on niin kaunis. Tosin Nala kyllä varmasti pistäisi myös vastaan, on se sen verran äksy :D

Mutta siis.. Jätin Nalan siihen kaupan KOIRAPARKKIIN. Käskin istua ja odottaa, ja siihen tuo jäi vähän hämillään. Jäin kaupan tuulikaappiin hetkeksi seisomaan ja kuuntelemaan, aloittaako se orkesterin - ei aloittanut. Juoksin kauppaan ja mahdllisimman nopeasti keräsin pari tarvitsemaani ostosta: korppujauhot, kananmunat ja extrana muumilimun. Juoksin kassalle - AIIIIGH, jonoa! Varmaan viisi ihmistä ennen minua. Paniikin rajamailla kurkistelin kaupan ikkunasta ulos, ja näin että Nalan vieressä seisoi mies. PANIIKKI!!! Miehellä oli remmi kädessä. Siellä on siis toinen koira. Päättelin taas pahimmat mahdolliset vaihtoehdot, eli että joko siellä on joku tappajakoira Nalan kimpussa tai sitten se mies yrittää viedä Nalan. :D Muita vaihtoehtojahan ei siis ollut tietenkään olemassa. Maksoin pikaisesti ostokseni ja ryntäsin ulos. Nala istua möllötti nätisti paikoillaan ja miehen "tappajakoira" olikin ehkä 10 kertaa Nalaa pienempi valkoinen haukku xD Helpotus oli varmaan aika näkyvä, kun huokaisin. Menin Nalan luokse, kehuin sitä, kun oli odottanut nätisti, ja annoin taskustani namin. Saman tien, kun minä saavuin paikalle, rupesi Nala hieman rähisemään. Onkohan se mustasukkainen/omistushaluinen minua kohtaan? Mies nimittäin kertoi, että Nala oli ollut todella nätisti ja istunut koko tuon ehkä 5min, kun olin ollut poissa. Hän oli tullut moikkaamaan koiransa kanssa tätä "upeaa lajikumppania". Mutta minkä helvetin takia pitää koiran kanssa tulla kiinni sidotun koiran luokse?

Mies siinä kyseli, onko Nala uros vai narttu. Kuullessaan tämän olevan narttu, totesi hän innostuneena: "Meidän koirat voisi paritella, niin tulis aika upeita pentuja. Mä voisin ottaa ne kaikki pennut!" Ööh, joo ei? Ajattelin ensimmäisenä "ja sun koirashan ei mun koiraa raiskaa", otin Nalan irti parkista ja lähdin aika nopeesti pois (moikkasin kuitenkin ystävällisesti) :D Huhhui, mitä ehdotuksia. Kävelin noin 10m päähän ärrälle, sidoin Nalan tolppaan ja juoksin hakemaan sen takin sieltä postista. Ja voi että kun se myyjä hidasteli. Tarkisti henkkarit, luki paketista osoitteet ja kaikki ja merkkasi tarpeelliset jutut kaikkiin mahdollisiin lappuihin.. Kioskisetä tuijotti varmaan 2min sitä postin lappua ja ihmetteli, kun olin jo nimmarin siihen kirjoittanut! Lopulta se päästi minut vihdoin lähtemään, kun kysyin vihaisena (hyvä kuva jäi varmasti musta sille myyjälle :D) "no onko tää nyt tällä selvä, mulla venaa koira tossa ulkona!?". Siellä se Nala taas istui kiltisti tolpassa kiinni, ja sekosi, kun menin paikalle ja annoin namin. Kauhea mölinä ja ulvominen alkoi, kun irroitin flexiä siitä tolpasta (jengi varmaan luuli että minä itse varastan jonkun koiraa xD), ja hirveällä vauhdilla pikakäveltiin kotiin saakka (n. 500m päähän kioskilta). Ehkä se kertoi minulle, kuinka hirveää tämä oli ollut, ehkä se mölisi vain omiaan. Mutta sen lupasin Nalalle, että näin en tee enää ikinä, ellei ole oikeasti PAKKO, ja että en tehnyt tätä nytkään mielelläni. Kotiin päästyämme Nala syöksyi keittiöön odottamaan herkkuja. No herkun tyty oli ansainnutkin tämän kauhean kokemuksen jälkeen (tosin annoin sen kylläkin hienon käytöksen takia), joten annoin sille suuren naudan kuivatun korvan. Mitä teki Nala? Vei sen eteisen matolle ja käpertyi nukkumaan. Näin täällä :D

Nyt se on tehty ja koettu, ja voin sanoa, että oloni on paljon turvallisempi, kun käyn kaupassa ilman Nalaa. Olen ehkä hieman hysteerinen, mutta ei se mitään. Maailma on paha paikka, ja mä en tahdo, että Nalalle tapahtuu mitään pahaa. Positiivista tässä kuitenkin oli se, että nyt tiedän, että tuo on mahdollista tilanteen niin vaatiessa.

Mun mussulle kukaan ei tee mitään pahaa.

-Suvi-

HUSKYEN (kirjoitetaanko se noin??) MAAILMANVALLOITUS

Iltalenkki oli erilainen kuin yleensä - mukavan rento. Nala ei kauheasti vetänyt (ennen kuin näki koiria), ja mennä viipotti kevyesti eteenpäin. Pysähdyttiin pariin otteeseen riehumaan ja heittelemään keppejä. Ajotien toiselle puolelle ilmestyi kolme upeaa, valkoista koiraa omistajiensaa kanssa, ja he pysähtyivät hetkeksi tuijottelemaan meidän riehumista. Sitten Nala bongasi ne, ja meinasi vetää minut kumoon, hahha. Toinen omistajista, mies, huusi minulle "Onko tää se huskytyttö?", ja tajusin että nehän olikin tuttuja, joihin pariin kertaan ollaan törmätty. Kolme kaunista, suurta ja valkoista huskya. Ja niin rauhallisia!
Alkutäpinöiden jälkeen nämä toiset ihanuudet lähinnä vain möllöttivät, antoivat Nalan haistella, ja koittivat itsekin tutustua Nalaan, mutta mun tyttö on vähän hölmö eikä oikein anna muiden haistella itseään. Huskyurokset (2kpl) olivat ihan rauhassa, kuten joka kerta, kun ollaan törmätty. Narttu oli gieman varautunut, mutta yhtyi kuitenkin minimalistisen pieneen leikkihetkeen Nalan kanssa.

Kuva ei liity tähän lenkkiin mitenkään (7.1.2012)

Toiset omistajat sen kuin kehuivat Nalaa, miten upean näköinen se on, miten ihanat silmät sillä on ja miten ihanan energinen pakkaus se on :) Onhan se aina mukava kuulla kehuja koirastaan, tiedän ainakin, että olen onnistunut jotenkin sitä hoitamaan kunnolla, hahha. Spontaani huskytapaaminen päättyi kuitenkin lopulta, ja siinä lopussa kun tuo naisomistaja jutteli Nalalle jotain, ja Nala innostui syöksymään rapsuteltavaksi (ja olisi pussatakin halunnut), närkästyi tämä toinen huskyneiti. Omistajat selittivätkin, että se on jostain syystä todella suojelevainen, mutta pikemminkin taisi olla pientä mustasukkaisuutta. Pieni ärähdys siinä tuli molemmilta, ja tiet erkanivat. Uroksia Nala vielä nopeasti moikkasi ja sitten jatkettiin matkaa vaihtaen taas tien toiselle puolelle keppiä heittelemään :) Mukavan onnistunut iltalenkki pitkästä aikaa! Näitä lisää.

-Suvi-

NALLERIEHA

Viime yönä (noin pari tuntia herkutteluhetken jälkeen) aloitti Nala tuon jokaöisen, ah, niin ihanan iltariehansa. Tällä kertaa riehakumppaniksi valikoitui nopean miettimisen jälkeen joululahjaksi saatu sydännalle :) No pitihän mun totta kai kameran kanssa syöksyä paikalle, kun viimeksi en saanut oikeastaan yhtäkään kunnollista kuvaa. Tässä siis jokunen ehkä jotenkin onnistunut otos kyseisestä riehasta, joka kesti about puolisen tuntia :)
Enjoy. Here is my lovely and playfyl dog.

Hurrrrrja leikki alkaa..

"Mihin se katosi?"

Näin tyytyväiseltä tyttö näytti, kun leikki oli ohi :)

-Suvi-

NAUDAN NISKAJÄNTEET

Nalan yksi suurimmista herkuista on varmaan naudan niskajänteet (tai pikemminkin jännepalat). Tosin eipä tuolla ole mitään väliä, minkälainen jänne se on, kunhan on jänne. Niskajänteet olen kuitenkin todennut parhaiksi tähän mennessä, ja niitä onkin tullut hamstrattua. Harmi vaan, ettei niitä juurikaan saa mistään kaupoista.
Jänteet on siitä hyviä, että vaikka ne ovatkin ns. nopeasti syötävää herkkua, niin Nalalla kuitenkin menee jokunen tovi sellaisen kanssa, kun sitä pitää ensin jauhaa pehmeämmäksi (loistava hammasharja!). Niin kauaa siinä ei kuitenkaan mene, että neiti rupeaisi niitä vahtimaan tai jemmailemaan, toisin sanoen jänteet ovat siis melkein paras mahdollinen vaihtoehto Nalan herkuksi! Ja kyllä kuulemma kaverin pari bokserineitiäkin niistä piti, kun annoin maistiaisiksi siellä käydessäni :)

Annoin näin "yöherkuksi" äsken Nalalle yhden n. 13cm x 3cm kokoisen jännepalan, ja tuo hölmö meni aivan sekaisin. Taisi se viimeinenkin ruuvi tipahtaa toisen korvan kautta ulos. Ensin se söi sitä kaikessa rauhassa, ja yhtäkkiä heittäytyi jänteen päälle ja möyri ja pyöri selällään ja kyljillään kuin viimeistä päivää. Mä tuijottelin sitä hetken aikaa ja repesin ihan täysin. Sitten se heitti namipaikkansa (vanha taiteltu matto ja aikansa elänyt tyyny) totaalisen ympäri, joutui puoliksi sen alle ja sai siitä hepulin. Pyöri ku hullu ja juoksi rallia eteisessä. Keräsin itseni lattianrajasta ja kävin suoristamassa maton, jotta Nala saisi herkkunsa syötyä vielä tämän yön aikana, ja siihenhän tuo sitten rauhottui mussuttamaan - kunnes taas veti hepulit ja rupesi pyörimään jänteen päällä. Eihän siinä muuta voinut, kun mennä eteisen lattialle istumaan kamera kädessä ja odottamaan otollisia hetkiä mahtaviin kuviin. Harmi vaan, että Nala oli suurimmat hepulinsa jo vetänyt.. Tässä kuitenkin pieni kuvasaldo meidän tytön yöllisestä herkkuhetkestä. Pari kuvaa on vähän söheröitä, mutta ei voi minkään.

Näyttää maistuvan..

Nala jopa jotenkuten ymmärtää sanan "jänne" = Innostuu ja seuraa mua kuin hai laivaa, tai toisena vaihtoehtona syöksyy keittiöön vilkuilemaan vuoroin kaappeja, vuoroin mua (jännepussi on keittiön kaapissa) :D

HEPULI!

Peti ympäri ja menoks. Rallia jänteen kanssa..

-Suvi-

Joululahjat (sillai pikkasen myöhässä)

No niin! Koska "joulutauko" on ohi, niin mun piti postata joululahjoista, mitä Nala sai ja avasikin kaikki itse. Aattona käytiin miehen perheellä syömässä ja iltaa viettämässä, ja Nala sai sieltä 3 pakettia. Paketeista paljastui yhteensä 4 nahkaluuta ja 1 paketti koirankeksejä. Aaw. No, Nalalle kelpaa kyllä. Joulupäivänä mentiin mun vanhemmille mässäilemään ja hakemaan lahjoja, ja saipa Nappula sieltäkin oman paketin: JÄTTIPUSSIN siankorvia! Jee, tästä me tykätään. Pussissa on muistaakseni 20kpl kotimaisia korvia, ja olivatpa vielä ihan hyvän kokoisiakin. :) Voitte arvata, että Nala ainakin piti joululahjoistaan! Joulupäivänä mulla oli kuitenkin vielä yksi ylläri - pitihän munkin jonkinlainen lahja antaa omalle karvalapselleni :) Annoin uuden lelun (eipä ollut hetkeen uusia saanutkaan), ja siitäkös tuo riemastui. Ja voin sanoa: nnistuneita kuvia leikkivästä Nalasta ilman hyvää kameraa (järkkäri oli kadoksissa) on aika mahdoton saada :D

Paketti revitty auki ja lelu hellässä ensikäsittelyssä.

-Suvi-

Isketään faktoja pöytään!

Tässä on ilmeisesti tullut vietettyä jonkinlaista joululomaa blogin suhteen, vaikka kirjoitettavia asioita onkin kertynyt muutama! Mutta pistetään tauko poikki nyt tällaisella :)


Mitkä ovat olleet yleisimmät "kriteerit" koiran ottamisessa?
- Ulkonäkö, luonne

Oletko kiinnostunut oman koirasi rodun käyttötarkoituksista, jos ne ovat mahdollisia harrastaa?
- Kyllä olen, mutta ei oikein noihin vetovehkeisiin ole varaa; Täten Nala vetää minua lenkeillä :D

Minkälainen suhde sinun ja koirasi välillä on?
- Sisällä suht hyvä (mitä nyt sohvan aluksesta esimerkiksi tapellaan), ulkona hatara. Hieman parempaan suuntaan ollaan menty, mutta paljon on vielä tehtävää.

Koetko olevasi hyvä koiran omistaja/kouluttaja?
- No on niitä huonompiakin. Kouluttajana en nyt mitään huippuluokkaa, mutta kyllä katsoisin olevani ihan hyvä omistaja, joka tahtoo koirallaan kaiken olevan hyvin.

Pystytkö hallitsemaan koirasi tilanteessa, kuin tilanteessa?
- En menisi vannomaan, mutta yritän tietenkin kaikkeni.

Millainen murkkuikä koirallasi oli pentuna?
- Ihan kamala! :D Kaikki mahdollinen syötiin ja rikottiin parvekkeen ovea myöten!

Pysyykö koirasi irti ollessaan kuulo/näköetäisyydellä?
- Kyllä se aika hyvin pysyy, kunnes näkee jonkun kohteen, minkä perään syöksyä. :) On se kuitenkin aina takaisin tullut ennemmin tai myöhemmin.


Jos koirasi karkaisi, miten toimisit?
- PANIIKKI! Kauheimmat ajatukset lentelee päässä sikin sokin, ja huoli siitä, että Nalalle sattuu jotain, on ihan mieletön. Minä en todellakaan sellaisessa tilanteessa pysy rauhallisena :D

Entä jos oman- ja jonkun muun koiran välillä syntyisi tappelu, miten toimisit?
- Riippuu ihan tappelun vakavuudesta. Jos se on ns. kurinpitoa, niin antaa mennä vaan, mutta kamalassa tappelussa menisin kyllä väliin tavalla tai toisella - vaikka sitten puunoksan kanssa :D

Onko koirasi ollut/on edelleen haastellinen koulutuspuolella?
- On. Todellinen luupää :)

Onko koirasi dominoiva? (Esim. muita koiria kohtaan)
- ON!

Miten koirasi suhtautuu olemaan liikkuvassa ajoneuvossa? (Esim. linja-auto, ratikka, juna, henkilöauto tmv.)
- Ei ole kauheasti muualla ollut kuin henkilöautossa. Tykkää, ja mielellään autoon menee, mutta matkan aikana rupeaa ulisemaan ja mölisemään.

Toimitko usein koirasi kanssa tiiminä?
- Nooo miten sen nyt ottaa..

Luottaako koirasi sinuun?
- Toivottavasti.

Löytyykö koirastasi ns. "mustasukkaisuuden vikaa"?
- Jep.

Millaista/minkä merkkistä ruokaa koirallesi syötät?
- Proformancen kuivaruokaa (Power/Adult Active) ja sitten lihaa, koirille tarkoitettuja pakasteita, Belcandon purkkiruokaa tai Cesaria joskus hieman ruuan sekaan makua antamaan, jauhelihaa ym.
l
Onko koirasi nirso?
- Kuivaruuan suhteen välillä hieman nihkeä, muuten ei.

Löytyykö koiraltasi jonkinlaisia allergioita, mitä?
- Ei ole mitään ongelmia ollut :)

Onko koirasi herkkävatsainen?
- Ei tosiaan.

Löytyykö perheestä muita eläimiä, kuin koira/koiria?
- Käärme, hämähäkkejä ja skorpioneja :D

Jos löytyy, niin miten tulevat toimeen? (jos ei, skippaa tämä)
- Eipä olla kauheesti tutustutettu :D Käärmeestä Nala ei juurikaan välitä.

Pitääkö koirasi uimisesta/kahlaamisesta?
- Kahlailee ainakin joka kesä, joskus innostuu uimaan.

Entäs ihan pesemisestä?
- VIHAA.

Antaako koirasi leikata kyntensä ilman ongelmia?
- Antaa kyllä, suruorkesterin säestyksellä.

Onko koirasi turkiltaan helppo-, vai vaikeahoitoinen?
- Helppo! Mitä nyt karvapalloja lentelee pitkin huoneita :D

-Suvi-