Lenkkikuvia ja kuulumisia

Käytiin tiistaiaamuna pitkästä aikaa Nalan kanssa ulkoiluttamassa kameraa - vai sittenkin kameran kanssa ulkoiluttamassa Nalaa? No anyway, sain napattua muutaman otoksen, joka on jopa julkaisukelpoinen, vaikkakin laatu voisi olla parempi.

Käytiin tuolla "meidän rannassa" pitkästä aikaa pyörähtämässä, jotta Nala pääsisi kahlailemaan (silloin oli KUUMA!) ja sen lisäksi otettiin myöskin pitkästä aikaa hieman hyppytreeniä läheisellä kivimuurilla Nalan pienestä vastarinnasta (vollotus ym venkoilu) huolimatta. Pitäähän sitä välillä vähän reenata, että pysyy koira jonkinlaisessa kunnossa. Myös metsässä rymyttiin, mutta siellä en juurikaan kuvia ottanut, kun kamera ei ollut yhteistyökykyinen hämyisessä luonnonvalossa.

Nyt alan olla kyllä melko tyytyväinen Nalan kuntoon, tai siis ulkonäköön. Se on saanut lisää painoa (ainakin silmämääräisesti katsottuna, ensi viikolla olisi tarkoitus punnita neitokainen), ja näyttää mielestäni todella hyvältä. ¨Päivisin olen jättänyt Nalalle pakastetun kongin täynnä jauhelihaa, on tyttö ollut ihan nätisti ja rauhassa. Tämän asian aloitin siksi, kun neiti oli eräs päivä murtautunut keittiöön ja repinyt roskapussin tuhannen päreiksi ympäri asuntoa Se on varmasti vaikuttanut painon nousuun, kun on saanut kongillisen lihaa ylimääräisenä annoksena päivässä.. Ensi viikolla saan toivottavasti "kogimaisen" aktivointipallon, jolloin Nala saa hieman vaihtelua puuhiinsa. Voi pallo, tule jo!
Muutenkin Nala on syönyt nyt paremmin kuin varmaan viimeisen kahden vuoden aikana! Siitä lisää myöhemmin, jahka saan postauksen valmiiksi.

Tosiaan sain tuossa parisen viikkoa sitten yhdeltä kaveriltani 3m nahkaisen monitoimihihnan, ja se on IHANA! Kiitos hänelle siitä miljoonasti <3 Ja työkaveriltani sain nahkaiset vedonestovaljaat Nalalle, jotka on ihan unelmat! Kuinka paljon paremmilta lenkit voivatkaan maistua, kun koira ei pääse kiskomaan olkapäätäni sijoiltaan? Ja vaikka retorisiin kysymyksiin ei tulisi vastata, niin vastaan silti: NIIN PALJON PAREMMILTA! Voin sanoa, että hyvät ovat, ja suositella kaikille lämmöllä. Kyllähän tuo vieläkin kiskoo, minkä pystyy, mutta ei se kykene tekemään sitä enää niin kovaa, että minä joutuisin koville sitä vastaan taistellessa. Ei ole enää kädet olleet kipeät. Nämä kaksi meille uutta välinettä (molempia olen kyllä hinkunut jo parikin vuotta, mutta enpä ole saanut aikaiseksi hommattua, krhm) ovat siunaus varsinkin minulle! Kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos. Molemmille. Kiitos. <3

Jotain tässä kai oli tarkoitus vielä höpöttää, mutta nyt iski pahanlaatuinen ajatuskatkos. Joten siirrytään kuviin!

Ilmiselvä Ferrari.

Hyppytreeniä..

Lisää hyppytreeniä (Ei, koirani ei istu ilmassa!).

Kuten huomata saattaa, kuuma oli ja tuli. Mutta huomatkaa myös valkoiset hampaat! Kyllä on viimeaikainen herkuttelut selvästi tehnyt tehtävänsä :)

"Mamma mennään jo rantaan! Tahdon kahlailemaan!"

"Ihanaa viileää vettä!"

"Pitääkö tulla jo pois?"

Kuivauspuuhia.

PS. Tuon aamuisen rymyämisen jälkeen Nalasta löytyi punkki, iuh. Onneksi se ei ollut tarttunut vielä kiinni.

-Suvi-

Pusikkotrauma

Jäipäs taas tää postaus sitten kirjoittamatta silloin eräänä päivänä, mutta kuten olen ennenkin tainnut sanoa: parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Tosiaan noin pari viikkoa sitten lähdin hyväntuulisena Nalan kanssa aamulenkille. Nala on käynyt pitkin kevättä ja kesää tietyn pusikon luona isommilla tarpeillaan. Tällöinkin se säntäsi saman pusikon luo, vaan nyt se jostain syystä halusi syöksyä pusikkoon. Mulla oli tuolloin flexi käytssä, joten annoin mennä, ja olihan tuossa pusikon edessä tuolloin n. 3metriä leveä nokkospusikko, niin en jaksanut alkaa tappelemaan asiasta.

Nala päätti sitten vetää tuttua 8-kuviota ennen pyhää tyhjennystään, ja tietenkin se piti tehdä siellä pusikon sisällä. Siinä vaiheessa nauru raikui, kun näin vaan pusikon heiluvan, mutta kun rupesin kuulemaan oksien katkeilua ym ylimääräistä meteliä, päättelin, että tästä ei seuraa mitään hyvää.. Eikä siitä seurannutkaan.

Niinhän siinä sitten kävi kuin pelkäsinkin, eli Nala jäi jumiin. Koira ei päässyt pensaasta pois, näin vaan pusikon heilumassa. Edessä oleva nokkosmeri esti minua syöksymästä pensaaseen auttamaan mun hätää kärsimässä ollutta karvalasta (jalassa oli mikrosortsit, niin en iljennyt mennä nokkosiin), ja jotain oli tehtävä. Huomasin, että Nala alkoi ahdistua, kun se alkoi tempoa ja riehua entistä enemmän, ja pientä ahdistunutta ähinääkin kuulin. Minä revin flexiä kaikin voimin ja karjuin, Nala repi itseään vapaaksi toisessa päässä. Lopulta Nala pääsi puolisen metriä eteenpäin niin, että näin sen. Mun pieni. Sillä oli paniikinomainen ilme naamalla, se repi kynsin ja hampain pensaan oksia, ja minäkin aloin ahdistua. Kirosanat lentelivät suustani, ja päätin viimein tehdä "ratkaisevan siirron": heitin flexin maahan, jääköön se sitten vaikka sinne pusikkoon, kunhan saan koirani irti sieltä. Minä vaikka kantaisin sen kotiin.

Heitin flexin, ja kutsuin Nalaa, ja voi kuinka ikionnellisen näköisenä se juoksikaan luokseni! "Vapaus!!!" Suoraan syliini (olin kyykyssä tiellä), ja antoi miljoona pusua. Ja kyllähän se flexikin sieltä perässä tuli, laahautuen läpi nokkosmeren. Miten lie oli sitten kiertynyt sinne, kun niin helpolla lähti tällä tavalla irti. Mahtoi siinä taas ohikulkijat miettiä, että mikä kylähullu siinä pensaalle karjui, ja mistä lie oli karannut :) Mutta pääasia, että reissu päättyi hyvin - hermojen menetyksestä huolimatta.

Tuosta tapahtumasta lähtien Nala ei ole suostunut menemään lähellekään kyseistä pensaikkoa. Se pitää siihen vähintään kahden metrin turvavälin. Toinen taisi hieman traumatisoitua kyseisestä tapahtumasta :D No, eipä sen niin väliä, en minäkään haluaisi ottaa uusintamatsia sen kanssa..

Seuraavaksi voisinkin näyttää, mitä löysin Tallinnasta Nalalle, kun siellä pyörähdin (jahka saan aikaiseksi postailla) Ja sitten olisi pari muutakin juttua, mitä ollaan saatu.. Hih.

PS. Aloitin tänään naudanrasvajauhekokeilun! Saa nähdä tapahtuuko mitään muutoksia, mutta ainakin ruoka upposi Nalaan supervauhtia. Tosin siinä oli myös uutta säilykeruokaakin, että tiedä sitten kumpi kiihdytti syöjän tahtia enemmän.. :) Siitä lisää siis, kun tuotetta on käytetty enemmän/kauemmin. Laitoin sitä kuitenkin ruokaan tällä kertaa n. 3/4 teelusikallista (ohjeessa luki 1-2tl). Näkee sitten, tykkääkö tuon vatsakaan siitä.

.Suvi-