tiistai 21. kesäkuuta 2011

Otsikoton, ei jaksa keksiä mitään.

Ooh, olen vieläkin yllättynyt: Nala käyttäytyi eilisellä (toissapäiväisellä) iltalenkillä upeasti! Lukuunottamatta yhtä ohitusta, kun vastassa oli vuoren kokoinen, hieman aggressiivisen oloinen rähisijä-koira. Mutta nopeasti neiti senkin otuksen sitten unohti. Muttoin käveli hienosti mun vieressä, kun alussa tein selväksi, että nyt en jaksa vetämistä _yhtään_. Siinä se köpötteli, mutta ei kuitenkaan ota muhun katsekontaktia kävellessä. Kun pysähdyn ja istutan sen mun vierelle, niin silloin se kyllä katsoo.. Siinä siis taas yksi asia, mikä pitää ottaa opetukseen.. Tuon kyseisen iltalenkin aikana se onnistui vissiin kaksi kertaa, ja sen vilkaisun kesto oli ehkä 0,2 sekuntia. Parempi sekin, kuin ei mitään, eikös? Babysteps. Joitakin ääniä Nala jäi yhtäkkiä hämmästelemään (ilmeisesti pusikossa jokin otus kun sinne tuijotti kiivaasti), mutta lopetti senkin parin tuuppaisun jälkeen.. Loppumatkan saikin mennä hieman rennommin, välillä edelläni, välillä takanani, mutta rapun ovelle mentiin taas mun pillin mukaan. Tässä ei varmaan kenenkään muun mielestä ole mitään hienoa saati hehkutettavaa, mutta mulle tää on upeeta. Nala harvoin käyttäytyy noin hyvin! Joten stfu, mä olen positiivinen ja Nala on kenties millin verran edistynyt :) Mun hassu.

Tänään(eilen) meni iltalenkki vähän niin ja näin, kun puhuin puhelimessa koko sen ajan. Ei oikein tullut treenailtua tai keskityttyä olennaiseen. Välillä niinkin. Nalalla on joku ihme hinku päästä keskelle meidän pihaa aina, kun palaan sen kanssa lenkiltä. Ei se ulos lähtiessä sinne hingu, mutta takaisin tullessa AINA. Se on vähän raivostuttavaa, koska kyllä tossa koirassa sen verran potkua on, että siinä saa sitten tosissaan tapella vastaan. Nyt tosin puheluni esti tappelunkin, ja menin puolitiehen vastaan: mentiin penkille istumaan (tai siis minä istuin ja juorusin) ja Nala peuhasi ja möyhi nurmikolla. Hölömöläinen. Taisi haluta kesän ensimmäiset punkit matkaamaan seurassaan, kun niin tarkkaan kieri pitkin jokaista ruohonkortta, ja harkiten valitsi paikatkin tälle toimitukselle. Hah. No eipä siinä mitään, jos tykkää. Mä en vaan kauheesti tykkää, ku tosta karvakasasta punkkien etsiminen on kuin neulan etsiminen heinävuoresta. Tiedossa on siis yhteistä aikaa :)

Mua vähän harmittaa, kun Nala ei tulekaan mun porukoiden mökille juhannuksena :( Olin jo suunnitellut, miten menen sen kanssa pitkin metsiä, uitan, kiipeilen kallioilla ja juoksutan - tietenkin kameran kanssa, mökillä saa ihania kuvia! Mutta ei, Nala jää mun faija kaa Helsinkiin.. Koska mun pitää antaa kuulemma kunnolla rentoutua, ettei tarvitse Nalaa koko ajan vahtia (no okei, nyt saan olla saunassa rauhassa ym, mut silti :/), ja kun sinne tulee pari kappaletta pieniä ihmisiä, olis Nalan vahtiminen todella tarkkaa, kun se kovasti haluaisi mennä mukaan rehaamaan, ja on kuitenkin vähän turhan tiedoton omasta koostaan ja voimistaan.. Ja pikkumiehet pelkäävät hieman koiria, tai no toinen varmaan enemmän kuin mitään. Hmph, harmi. Mutta enköhän mä sinne mene visiteeraamaan kesälomani aikana. Vaikka sitten yksin, jos ei muut ole menossa. Joudun siis olemaan kolmisen päivää ilman mun murusta :( kamalaa, kun ajattelee jo nyt..

Harmistuttaa.

-Suvi-

Tässä Nala on juuri myllännyt sängyn mieleisekseen ja pötköttelee tyytyväisenä hyvästä työstä (kuuntelee kyllä samalla ulkoa kuuluvia ääniä).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti