istä kertaa ikinä kissanruokaa (häränlihakastike). Hyvällä ruokahalulla upposi, ja kyytipoikana 4dl napua. Tänään ei enää kelvannut, taisi tyty nähdä purkin, kun se lensi roskiin. Haha! No, nyt on sekin koettu ja maisteltu. Toisaalta, miksei sitä kissoille tarkoitettua kastiketta voisi koiralle syöttää? Mun miehen ilme olis ollut kuvan arvoinen, kun sanoin sille Nalan syövän kattimuonaa. Hitsi, kun ei ole koskaan kameraa kätösissä silloin, kun pitäisi! Olis saanut kehystettävän kuvan.Kun ei neidille ruoka sitten tänään maistunut, niin annoin nupulle naudan rustoluun - se kyllä maistui! Taisipa neiti sillä kerrankin oikein herkutella, kun ei hotkinut sitä 5 minuutissa, vaan ensin haisteli ja käänteli tassullaan, nuoli siitä tihkuvaa verta ja nakerteli lihaa kaikessa rauhassa. Oli se kuitenkin alle 20 minuutissa syöty.. :) Pääasia, että söi jotain.
Illemmalla Nala auttoi "isukkiaan" avaamaan postista haetun paketin, ja voi jehna
kun sillä oli taas kivaa. Pieni ilo on Nalalle SUUUUUUURI juttu. Pakettia viskeltiin ympäri, pyöriteltiin, haisteltiin ja tuijotettiin. Sitten siihen iskettiin kynsin ja hampain kiinni, ja se oli menoa se! Jouduttiin tosin keskeyttämään Nalan touhut siksi aikaa, että "isukki" otti tavarat sieltä ulos, ja tyty sai jatkaa leikkiä tämän hurjan hauskan lelunsijaisen kanssa.Tänään olin myös kaupoilla pyörähtämässä ystäväni kanssa, ja Nala sai naksuttimen ja pussin nameja. Jos näillä saisi jotain kontaktinpoikasta tuohon ryökäleeseen.. :) Nyt onkin aika mennä testaamaan sitä tuonne ulkomaailmaan! Ja sen jälkeen tyty saakin toisen rustoluun, sillä otin niitä vahingossa 2 eilen sulamaan..
Heissun!
-Suvi-

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti