ALKAVA TEMPPUKOULU!

Nala meni perjantai-iltana vanhemmilleni hoitoon. Vietiin se sinne joskus vähän ennen kello seitsemää illalla.. Siellä se veti perinteiset alkuhepulit ja juoksi ympäri kämppää korvat virtaviivaisesti taakse vedettyinä. Meidän syödessämme Nalakin sai suurta herkkuaan - lohen nahkaa. Ai, kylläpä näytti maistuvan. Puolisen tuntia oltiin oltu kylässä, kun Nala rupesin vinkumaan, ja lopulta jopa mölisemään faijalleni. Se halusi ulos. Faija koitti minua saada liikkeelle, mutta totesin, että koira on nyt hoidossa ja hoitaja on hyvä ja käyttää koiran itse ulkona ;) Sinällään ihan mukavaa välillä saada taukoa lenkkeilystä, varsinkin viimeaikaisen perseilyn huomioonottaen. No, nytpä sain viikonlopun "levätä" (eilen oli pub crawl, joten ei sitä nyt ehkä levoksi voi kutsua). Nala tuli takaisin lenkiltä juuri, kun olimme lähdössä, eikä tohinaltaan kunnolla ehtinyt edes minua moikata. Sinne se onnellinen tyttö jäi, lihotettavaksi (=hemmoteltavaksi).

Kotiin tullessa oli erittäin yksinäinen olo, vaikka onhan minulla tuo ukko täällä. Minusta koira vaan kuuluu kotiin. Mulle tuli silloin illalla ihan hirveä himo opettaa Nalalle jotain uutta, pieniä temppuja. Mietin että voisin opettaa sen kumartamaan ja "häpeämään" (peittämään kuononsa/silmänsä tassullaan). Olisi siinä sitten yhteistä mukavaa puuhaa meille molemmille :) Sivulle tuloa harjoittelimme tuossa parina päivänä, ja se sujui loistavasti, ja pari kertaa onnistui jopa taakse meno (=Nala menee taakseni istumaan ja tuijottaa minua tarkkana). Torstai-iltana harjoittelimme myös vähän kontaktin ottamista kävellessä, ja seuraamista kun sitä tuo yksilöni ei osaa ulkona. Sekin sujui suht hyvin, harjoittelimme noin 15 minuuttia. Tästä iloisesta onnistumisesta johtuu varmaankin tämä opetusinto. Vaan kun koira tuli oleman viikonlopun poissa.. Voin kuitenkin aina miettiä joitakin temppuja valmiiksi tytyä varten.

Seuraava "temppu", jonka ajattelin Nalalle ensimmäisenä opettaa (joskin voi olla että opetan paria erilaista ns. samaan aikaan), on luultavimmin "pidä". Tarkoituksena siis saada Nala pitämään jotakin tavaraa suussaan, jos niin käsken (esimerkkinä vaikkapa kynä). Tämä ei ole niinkään hassu temppu, vaan siitä voi jopa olla joskus hyötyä. Toinen, hieman hauskempi temppu olisi opettaa Nala "laulamaan" käskystä.. Tosin välillä se mölisee ja örveltää, jos sille sanoo "pyydä" (esimerkiksi ylos lähtiessä). Voisin olettaa, että se on tuolle oopperalaulajalle melko helppo opettaa, jos vaan oma mielenkiinto riittää. Pitänee mietiskellä näitä rauhassa, vaikka ei koira minusta liikaa temppuja voi osata. Hauskojahan ne ovat, ja pääasia on, että kaikki osapuolet nauttivat tilanteesta. Voin tänne sitten kirjoitella, kuinka temppujen harjoittelu sujuu (kunhan olen päättänyt ensimmäisen opetettavan), seka mahdollisesti jonkinnäköistä materiaalia, jos Nala oppii hyvin! Pidetään peukkuja.

Pitää vielä etsiä se naksutin..

-Suvi-