keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Kynsiongelmainen pusumaakari.

Reporanka koirani yökyläilyn jäljiltä :)


Ensimmäiseksi SUURET pahoitteluni postaustauosta, en tiedä mitä on tapahtunut (paitsi viime viikonloppuna iskenyt hyppykuppatauti, jota myös syysflunssaksi kutsutaan).. Joten pahoittelen koko sydämestäni. Koetan parantaa tapani (ja itseni). Mutta siis, nyt siihen oikeaan aiheeseen, eli Naaperoon. Minähän vietin viime viikonloppuni merillä ja muilla mantereilla (=ruotsin risteily), joten päätin viedä Nalan vanhemmilleni hoitoon, sillä tuo miekkoseni sairastui jo viime viikolla. Vaikka olenkin nyt vähän kyrpiintynyt siihen, miten mun faija lellii Nalaa, niin parempi se kuitenkin nyt oli näin, sillä miehelläni ei olisi riittänyt voimat siinä kunnossa koiran hoitamiseen. Nyt ehkä pienimuotoinen tauko siitä yökylittelystä, että saan taas hommat sujumaan ja Nalan ruotuun.

Faija siis haki mut sieltä satamasta sitten Nalan kanssa, ja mun tyty oli niiiiiin iloinen mut nähdessää, että ihan sydäntä lämmitti. Hyvä kun autoon ehdin istua, oli karva-armas jo mun sylissä ja antoi pusuja enemmän kuin varmaan ikinä. Ja istui muuten koko matkan mun sylissä ja kiehnäsi itseään mua vasten, välillä tuuppien kuonolla ja antaen väliaikapusuja. Kyllä on ihana palata jostain reissusta (tai ylipäänsä) kotiin, kun tietää että vastassa on superiloinen Nala.

Nala oli kuulemma tapansa mukaan ollut kiltisti, mitä nyt sienimetsällä vähäksi aikaa karannut ja tullut sitten nolona jokusen minuutin päästä takaisin. Ja oli se mun faijan taskutkin tyhjentänyt nameista, mitäs pitää niitä vetoketjuttomassa taskussa :) Miun herkkupyllykoira. Sienireissun lisäksi ei Nalan kanssa oltu puuhailtu mitään ihmeellistä, siellä se oli vanhempieni kotipihalla möllötellyt vapaana juosten pallon perässä ja nauttien vapaudesta. Mutsi oli sen illalla käyttänyt ulkona, ja tyty oli innostunut leikkimään naapurustosta bongatun kaverin (väritykseltään aivan samanlainen kuin Nala, mutta roduista ei tietoa, seropi) kanssa oikein kunnolla. Oli siinä ollut remmit solmussa ja sitä myttyä oli kuulemma saatu hetken aikaa selvittää. Pääasia, että Nala on löytänyt sieltä läheltä kaverin, jonka kanssa on mukavaa ja jolle ei tarvitse nostella karvoja :)

Palatakseni otsikkoon, oli faija sienimetsän (=mökkireissu) jälkeen huomannut, että Nalan tassusta, tai pikemminkin kannuskynnestä (itse puhun siitä ylimääräisenä kyntenä) vuotaa verta. Se perhana on revennyt :/ Liekö epätasaisessa metsämaastossa repinyt sen, vai missä, mutta hieman ikävältä se näyttää. Lauantai-iltana Nala oli sitä hieman jyrsinyt ja nuollut, mutta sunnuntaisen kotiinpalun jälkeen se ei ole kyseisestä varpaasta tai kynnestä välittänyt. Pitää nyt seurailla tilannetta, ettei pääse tulehtumaan.. En saanut valitettavasti kunnollista kuvaa kyseisestä kynnestä (Nala ei oikein pidä etutassujen hipelöinnistä), mutta ehkä näistä saa jonkinlaisen kuvan vammasta..

Kynnen alapuolelta tulee hiukan verta


Repeämä näkyy paremmin sivulta

-Suvi-

2 kommenttia:

  1. Auts :/// Siskon Roilla irtos 2 kertaa koko kannuskynsi. Sisko teippas koiven idealsiteellä ja jatko elämää :O Hyvin piski parani, mutta mettässä remutessa sattuu aina :)

    VastaaPoista
  2. No näinpä. Hyvin tuo Nala on onneksi jättänyt sen kynnen rauhaan. Mietin että voisin käydä sidettä ostamassa, mutta tsekkailen nyt miten lähtee paranemaan, kun en mihinkään metsään sitä ole viemässä :)

    VastaaPoista